Pää on viime vuoden aikana ollut kuin reikäjuustoa kun on koko ajan ollut niin paljon muistamista: viimeisiin tentteihin lukemista, opinnäytetyön kirjoittamista ja sen työstämistä ja tietenkin ihan arkipäiväisen työn hoitaminen, JONKA vuoksi lukeminen on jäänyt ihan toiselle sijalle.

Mutta nyt voin taas vapaasti taaperrella kirjallisen ja kuvallisen kulttuurin viidakossa ja lukea ja katsoja niitä juttuja jotka oikeasti minua kiinnostavat. (En tosin olisi uskonut, että ensimmäinen kirja johon tartun keskittyisi ympäristöasioihin, mutta näin nyt oli. Tai siis jokainen itse päättää mihin seuraava kirja on OIKEASTI tarkoitettu!)

 

Mark Watson: Crap At the Environment

 

Brittiläinen koomikko Mark Watson päätti tehdä "JohnWebsterit" ja elää ympäristöystävällisempää elämää kokonaisen vuoden ajan. (Teknisesti Watsonin vuosi alkoi kuitenkin todenteolla vasta helmikuusta, mutta mitä pienistä.) Ympäristökuuriin kuuluivat mm. vähempi matkustelu, lihan välttäminen ja liiallisten länsimaisten hyvyyksien ja miellyttävien asioiden käyttäminen.

Miten itseironinen koomikko projektissaan onnistui? Melko hyvin ottaen huomioon, että jokainen ympäristöteko aiheuttaa miehen mielessä suurempaa ahdistusta kuin pienessä pohjanmaalaisesta kylästä löytyy yhteensä. Lisäksi oman vaimon, kuin siivellä tapahtunut näkymätön, siirtyminen "paremmaksi" ekoihmiseksi herättää miehessä syvää kateutta ja epätoivoa.

Watsonin kirja on hyvä osoitus siitä, miten paljon länsimainen ihminen tuntee menettävänsä siirtymisessä vihreämpään todellisuuteen, jos joka päivä ei saakaan katsoa televisiota tai viettää tunteja lämpimän suihkun alla. Miten kaupungissa voisi kasvattaa omia tomaatteja jos salaatin ostaminen ja syöminen on jo ylitsepääsemättömän vaikeaa. Kirja on piristävä lukukokemus eteenkin niille (lue minulle), joilla "ympäristöoikeiston" paatos voi joskus tuntua liian rasittavalta; Watsonin logiikan mukaan jokainen voi olla edes hieman vihreä, jos voi ottaa sydämeensä mukaan ihan pikkiriikkisen verran syyllisyyttä.

Take the Quiz here!

Onni Halla: Pentti Harjun muistelmat
Yrjö Kaijärvi: Heinäkuun hämärässä

Molemmat Tulenkantajiin kuuluvien kirjailijoiden teokset on julkaistu vuonna 1946. On kumma, että loppuenlopuksi hyvin vähän proosaa kirjoittaneet miehet kirjoittivat näinkin selkeää tekstiä. Kaijärven Heinäkuun hämärästä tosin paistaa lävitse runoilijan sielu ja sanamuodot. Heinäkuun hämärässä ihmiset miettivät kuollutta ystäväänsä, ja joidenkin ihmisten kohdalla, rakastettuaan joka kirjan alussa on todettu juuri kuolleen. Kauniit ihmiskuvaukset ovat inhimillisiä, ja toimivat melkein kuin itsenäisinä novelleina. Luonto, maalais- ja kaupunkilaiselämä viilettävät silmissä. Kaipaus kerrotaan syntäsärkevin sanakääntein, kaikkien hahmojen suru on oikeutettua, ja surusta selviytyminen erilaista.

Hallan Pentti Harjun nuoruus kertoo nimensä mukaisesti nuoren kansakoulunopettajaksi valmistuvan Pentti Harjun "etsikkovuosista". Pentti on melkein kuin nykypäivän pätkätyöläinen, neljän vuoden ajan hänelle on tarjottu vain sijaisuuksia ja neljännen opettajan pieniroolista virkaa. Pentillä on suhdekiemuroita kainoon kansakoulunopettajaan, reiluun työläistyttöön ja opiskelijanuorukaiseen, ja silti on koko ajan pidettävä mielessä ettei kansakoulunopettajan ole syytä käyttäytyä ihan miten lystää. Tarinan yhteydessä on itselleen koko ajan muistutettava, että eletään aikaa jota ei itse ole kokennut.

En löytänyt kummastakaan teoksesta mielessäni vanhoihin romaaneihin liittyvää naiiviutta, joskin asioita ei kerrota niin suoraan kuin nykykirjallisuudessa. Kiertotiet antavat lukijalleen kuitenkin enemmän liikkumavaraa ja ruokkii mielikuvitusta kun kaikkea ei ole selitetty auki. Harmi vain, että monesti nämä teokset ovat hyvässä tallessa varastoissa, ja sieltä ne saa vain pyytämällä, jos tietää mitä kysyy.

Shameless: kaudet 3 ja 4



Pitkän katselu-urakan jälkeen sain päätökeen Hävyttömän 3. ja 4. tuotantokaudet. Vaikka henkilöitä on poistunut ja uusia tullut tilalle on vauhti pysynyt samana.

Gallagherin suurperhe, Manchesterin työväenkorttelistossa, on aivan mainiota katsottavaa, jokaisella henkilöllä on tarkoituksensa ja dialogi lentää. Pilveä pössytellään, ekstaasia saa oluttuopin kylkiäisenä kulmapubista ja tyhmiltä varastaminen ja "lainaaminen" ei ole kovinkaan suuri synti. Kun tähän sekaan heitetään vielä paikkakunnan muut pikkurikolliset ja yh-äidit, meno voi heikkohermoista hirvittää. Tätä rosoisen mustan huumorin kuningasta kannattaa ehdottomasti katsoa jos ruudun ääreen pääseen sunnuntai-iltaisin, Yle FST näyttää 3. tuotantokautta, vielä ehtii mukaan. Yle on taas näyttänyt helmien piilottamisen mestaruutta!

Paulo Coelho: Portobellon noita



Portobellon noidan kirjemäinen rakenne oli kivaa vaihtelua, mutta ei hätkähdyttänyt. Ihmiset ovat minulle kehuneet Coelhon kirjoja jo vuosia, mutta tämä oli ensimmäinen johon tartuin. Tässä vaiheessa tunnustan, että oletin sisällön olevan yhtä maaginen kuin kirjan kannen ja nimen. Kansi on todella kaunis, pieni kuva ei tee sille oikeutusta. Tämän kirjan voi hankkia kirjahyllyyn koristeeksi tai taideteokseksi, vaikka sitä ei koskaan lukisi. Odotuksiini nähden hieman petyin, vaikkakin koko lukuhistoriassa Portobellon noita ei ollut mitenkään erityisen huono.

Coelhon tarkoituksena oli mielestäni kertoa nykypäivän henkisyydestä ja eri tavoista saavuttaa sisäinen tyyneys ja rauhallisuus. Athenan hahmo jätettiin kuitenkin todella kylmäksi, mikä tosin vastaisi kirjan rakennetta hyvin; mikäli kuvaus henkilöstä jää toisen varaan voi se olla todella vääristynyt. Kirjan kertojat kaikki tiesivät vähän, mutta eivät tarpeeksi henkisen äitinsä menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

En halua tuomita kirjaa, koska se oli lukuelämyksenä kuitenkin mielipiteitä herättävä, joskin paikoin melko naiivi kuvauksissaan ja eteenkin lukijaansa kohtaan. Ikäänkuin heristettiin sormea ja kehotettiin nyt lukemaan tarkasti että varmasti ymmärtäisin mitä tapahtuu seuraavaksi. Mielestäni on aina riskialtista ottaa aiheeksi henkistä kasvua tavoitteleva ihminen ja varsinkin näihin vaikuttavat oppi-isät ja -äidit, jokaisella kun on se oma, varma tapa päästä onnellisuuteen kiinni.